Aloitin kirjoittamaan tätä eilen, mutta sitten minua häirittiin pahasti, enkä saanutkaan tätä kirjoitettua loppuun. Mutta, eilen oli suht hieno päivä! Jos ei oteta huomioon sitä, että satoi aamulla ja kastuin kun poljin töihin, siis sinne harjoittelemaan. Harjoittelussa oli aluksi vähän tylsää, mutta kyllä se menetteli. Oli melkein kiire, mutta hommat eivät olleet kauhean miellyttäviä. Viimeisen päivän kunniaksi olin tuonut paikalle suklaakakkua ja porukka vissiin ihan tykkäsi siitä.

Päivä meni ja juotiin sitten pari kuppia kaakaotakin ja touhuttiin harjottelu kaverin kanssa erijuttuja, kunnes hän tuli hakemaan minua ja kertoi, että vintillä on lintu jonka siivessä on teippi. Lintu kuulema yritti lentää ikkunasta ulos, mutta eihän se lasin läpi päässyt.. Parka. 

Minullakin oli asiaa ullakolle ja lähdettiin hissillä sinne. Kaverini näytti missä lintu parka oli ja siellähän se räpiköi. Se oli mattolavan ja seinän tekemässä nurkassa ja räpiköi siellä. Menin varovasti sen luokse, työ hanskoja ei näkynyt lähellä ja huomasin linnun olevan niin tökkerössä, että päätin auttaa sitä heti. Teippi lähti helposti parin kokeilu kerran jälkeen. Pelkäsin, että se vahingoitti siipeä jotenkin.

Sitten se parka tunki itsensä sen mattolavan ja seinän väliin. Siirsimme mattoja, että näimme linnun paremmin. Siellä se nyhjötti. Lopulta saatiin painavia mattoja sen verran pois tieltä, että sain vähän yritettyä kaivaa lintua sieltä pois. Hetken luulin, että sen sydän oli pysähtynyt kun se piti silmiä kiinni ja oli ihan paikalla. Mutta sitten se virkosi kun huomasi, että minun pelottava käteni sieltä tuli.

Lintu lähti kiipeämään rosoista seinää pitkin ja meikä nappasi sen juuri ennen kuin se pääsi liian kauas. Pidin sitä varmasti mutta hellästi käsissäni ja lähdimme etsimään avonaista ikkunaa. Välillä se parka yritti pyristellä pois, mutta muuten se käänteli vain päätään ja hämmästeli mitä tapahtuu. Lopulta menimme lastauslaiturille, koska aukeavaa ikkunaa ei löytynyt.

Yritin saada lintua lavalle seisoskelemaan, mutta se oli päättäväisesti jämähtäny kädelleni. Tunsin miten se puristi pikkupikku jaloillaan ja kynsillään käteeni kiinni. Ei silleen, että se olisi sattunut tai mitään, vaan hellyyttävästi, aivan kuin se olisi hakenut turvaa ja lämpöä käsistäni. Hetken kerkesin ajattelemaan, että vien sen kotiin turvaan, mutta eihän taivaan vapaata lintua voi teljetä sisätiloihin. Yrittimme, että se olisi jäänyt siihen lavalle, mutta ei se suostunut, kävimme hakemassa Teemun. Hänen kanssa menimme uudelleen lastauslaiturille ja jonkin ajan päästä sain linnun seisoskelemaan betonille.

Kehotin sitä lentämään, mutta ei se oikein suostunut. Pelotti hirveästi, että mitä jos se ei voikkaan lentää. Teemu kehotti tökkäämään lintua. No minähän tökkäsin. Hetkeen ei tuntunut tapahtuvan mitään ja varovasti tökkäsin sitä uudestaan ja se alkoi räpytellä siipiä ja nousi ilmaan. Hetken se näytti siltä kuin se tippuisi, mutta sitten se ampaisi taivaalle! Se kiersi meidät ja katosi sitten talon taakse.

Niin hienoa tunnetta minulle ei ole ollut pitkään aikaan. Olin hyvin helpottunut kun se sittenkin lensi, luojan kiitos!
Loppu päivän mietin vain lintua. Ulkona satoi. Mietin, että jos se olisi täällä kotona kanssani turvassa sateelta. Mutta ei. Sen on parempi olla ulkona omiensa parissa, olla vapaa ja iloinen.

Mietimme hetken, että mikä lintu se oli. Pääskysen pyrstö, mutta muuten se ei muistuttanut sitä tavallista tuttua pääskystä. Menimme googlettamaan. Pääskyllä tottatosiaan on valkoinen vatsa, eikä tällä ollut. Ensinäkemältä olin luullut sitä joksikin pienenpieneksi hyvin laihaksi pöllöksi, mutta hetken päästä välähti. Sehän on tervapääsky.


Kuva lainattu wikipedian sivuilta.

Ettei päivän hienous olisi siinä, poljin sateessa kotiin ja olin  märkä kuin uitettu rotta kun pääsin kotiin...
Mutta oven avattuani huomasin postin seassa epätavallisen paperin. Sen paremmin sitä katsomatta avasin sen ja aloin lukemaan.

Valintakoe...? Turku..? Amk!?
Olin puoliksi jo unohtanut, että olin hakenut turun amk:lle opiskelemaan. Olin tehnyt jo uusia suunnitelmia, sillä kuvittelin, etten ollut tullut valittua, koska mitään ilmoitusta ei ollut tullut. Innoissani hihkuin pitkin poikin kämppää ja soittelin ystävilleni jotka jo opiskelevat amk:ssa. Minäkin tulen.

Eilen oli hieno päivä. Tänään menen ostamaan valintakoe työvälineitä ja siivoan pöydän ja yritän aloittaa rästissä olevia tehtäviä ja menen tapaamaan Teemua ja hänen lemmikkiä.

Toivottavasti tästä tulee yhtä hieno päivä kuin eilisestä.